Elinkustannusten nousu haastaa asunnottomuuden

Suomi on edelläkävijä asunnottomuuden torjunnassa, mutta tämänhetkinen taloustilanne saattaa asettaa vaaraan ne, joiden raha-asioissa ei ole pelivaraa.

Paljon on niitä, jotka selviävät. Sen sijaan heille, joilla on entuudestaan taakkaa kuten sairauksia, työttömyyttä tai velkoja, elinkustannusten nousu saattaa aiheuttaa taitekohdan, joka sysää jopa asunnottomuuden tielle.

– Olen aika huolissani kustannuskehityksestä näiden ihmisten osalta. Heillä ei ole käytettävissään taloudellista puskuria eli säästöjä, joilla selviäisi edes yllättävistä menoista, saati sitten pysyvistä arjen menojen kallistumisesta, toteaa Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Asunnottomuuden taustalla monia syitä

Asunnottomuus määritellään Suomessa siten, että ihminen on asunnoton, jos hän on vailla vakinaista osoitetta. Suurin osa asunnottomista on tuttavien tai sukulaisten luona asuvia. Tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maassamme oli hieman alle 4 000 asunnotonta, ja heistä hieman yli 1300 on pitkäaikaisasunnottomia. Varsinaista katuasunnottomuutta Suomessa on vähän.

– Asunnottomuuden syitä on monia, mutta keskeisin syy on taloudellinen. Vuokranmaksuongelmat ovat suurin syy häätöihin. Taloudellisten ongelmien takana voi puolestaan olla sairautta, työttömyyttä, päihdeongelmia, avioero tai esimerkiksi vankilasta vapautuminen, kertoo Ojankoski.

Kaikkein tärkeintä Ojankosken mukaan olisi puuttua ongelmien ilmenemisen alkuvaiheessa, niin yksilötasolla kuin yhteiskunnan toimesta. Samoin ennaltaehkäiseviä toimia pitäisi osata tehdä riittävästi.

Toivoa on ylläpidettävä yhteiskuntarauhan vuoksi

– Yhteiskunnallisella tasolla tämä on poliittinen eli valintakysymys. Tukiin saatiinkin jo jonkinlainen indeksikorotus, mutta kyse ei ole pelkästään rahan jakamisesta. Ihmisistä on pidettävä huolta laaja-alaisesti myös esimerkiksi työllisyyden kehittämisen tai terveydenhoidon osalta. Pitää ymmärtää, että pitkällä tähtäimellä on tärkeää pitää yllä toivoa ja yhteiskuntarauhaa tilanteessa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat turvattomuutta herättäviä, korostaa Ojankoski.

Erityisen huolissaan Ojankoski on tulevasta sote-uudistuksesta, jossa kunnat ja sotealueet jakavat vastuuta auttamisesta.

– Kevyemmän tuen tarvitsijoista voi tulla väliinputoajia, joiden tukemisesta kukaan ei kanna vastuuta. Myös sitä kautta asunnottomuus voi lisääntyä, toteaa Ojankoski.

Omakustannusvuokriin kohdistuu paineita

Ojankosken oma yhteisö, Y-säätiö toimii tärkeänä asunnottomuuden asian esillä pitäjänä, jonka asunnottomuuden poistamiseen tähtääviin toimiin käydään tutustumassa ulkomaita myöden.

– Tulemme jatkossakin pitämään huolta, että esimerkiksi soteuudistuksen sudenkuopat tunnistetaan, korostaa Ojankoski ja toteaa, että inflaation eli elinkustannusten nousu haastaa myös omakustannusperiaatteella vuokransa määrittelevien vuokrataloyhtiöiden toiminnan.

– Kun kaikki kallistuu, syntyy vuokrankorotuspaineita myös omakustannusperiaatteen mukaan määriteltyihin vuokriin. Vaikka vuokrataloyhtiöt pyrkivät tekemään kaikkensa, että vuokrankorotukset pysyisivät maltillisina, esimerkiksi korjauskuluissa ei voi säästää kovin pitkään, ettei synny korjausvelkaa, toteaa Ojankoski.

Kohtuuhintaiset asunnot torjunta-avuksi

Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että asunnottomuus pitäisi saada poistettua Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingillä on vieläkin kunnianhimoisempi tavoite, vuosi 2025. Noin 60 prosenttia asunnottomuudesta sijoittuu Helsinkiin, Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaalle. 

– Tavoite vaatii paljon tukitoimia eli yhteiskunnan varoja, mutta kuten totesin, pelkkä rahan jakaminen ei riitä, vaan pitää nähdä syyt asunnottomuuden takana ja hoitaa ne kuntoon. Asumisen sektorilla tarvitaan ehdottomasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja, jotta asumisen kustannukset eivät ajaisi ihmisiä asunnottomuuteen, korostaa Ojankoski ja toivoo poliitikkojen ymmärtävän jatkaa asunnottomuuden poistamiseen tehtyä pitkäjänteistä työtä.

– Suomessa on toteutettu Asunto ensin -ohjelmaa katkeamattomasti jo monta hallituskautta. Sitä tarvitaan jatkossakin, koska työ on hidasta ja uudet tilanteet haastavat asiaa kuten nyt inflaation muodossa. Suomalainen tapa ajatella, että jokaisella on oikeus asuntoon, on ainutlaatuinen maailmassa ja voimme olla sen tuloksista ylpeitä.

Tulevaisuuden tavoitteeksi kannattaisi Ojankosken mukaan ottaa, että asunnottomuus todellakin poistuu maastamme ja siirrytään asunnottomuuden poissa pitämiseen.


– Kevyemmän tuen tarvitsijoista voi tulla väliinputoajia, joiden tukemisesta kukaan ei kanna vastuuta, Ojankoski toteaa.


Takaisin sivun alkuun